Aihearkisto: Blogi

Talvitouhuja

Kovien pakkasten takia tunteja on viime viikkoina jonkin verran jouduttu perumaan ja yhdistelemään. Siispä jos oma tuntisi jää pakkasen takia väliin, mutta ratsaille kuitenkin mielit, kannattaa kysellä Virpiltä paikkoja muille päiville. Mukavaan porukkaamme mahtuu tällä hetkellä myös muutamia uusia ratsastajia mukaan.Talvikuvia-2080081Talvikuvia-2080173Lumen myötä illat tuntuvat jo mukavasti valoisammilta ja koko ajan päivä pitenee. Nyt on paras aika nauttia upeasta Suomen luonnosta ja mahtavista talvikeleistä. Meiltä voi varata maastoreissuja kauniille, talvisille metsäreiteille ja reen kyytiinkin on mahdollista päästä nyt kun on viimein tullut kivasti lunta.Talvikuvia-2080220Talvikuvia-2080583

Vaikka pakkanen tuo arkeen haasteita, niin nautitaan nyt talvesta, kun se viimein tuli ja ollaan onnellisia siitä, että meillä vielä on suomen vaihtelevat neljä vuodenaikaa!Talvikuvia-2140096Talvikuvia -39008

 

 

Hevosesittelyssä Broby Melissa

Broby Melissa

  • Suomenhevostamma
  • Syntymävuosi 2005
  • Isä: Pirvetti, emä: Milleri
  • Isänisä: Kelmi, emänisä: Mikker
  • Omistaja: Riitta Lepola
  • Kasvattaja: Johanna Wasström12072770_1143869678976372_2718756175829937064_n

Melissan päätyminen meille oli melkoinen sattuma. Olin traagisesti menettänyt rakkaan ruunani Huiputtajan jo vuosi aikaisemmin. Ajattelin ensin, etten ikinä hanki enää hevosta. Virpi kuitenkin houkutteli minua tamman ostoon. Olin ehdottomasti sitä mieltä, että minä en mitään kiukuttelevaa tammaa osta, vaan haaveilin ruunasta.

Melissa maitovarsana
Melissa maitovarsana

Varsan hankinta alkoi kuitenkin kutkutella ja niin lähdimme pitkälle reissulle, jolla katsoimme useita varsoja. Mieleistä ei vaan tuntunut löytyvän. Melissan myynti-ilmoitus ei meitä erityisesti vakuuttanut. Kuvissa näkyi isopäinen ja pörröinen vuotias tamma emänsä kanssa tarhassa. Koska olimme ajaneet Tammisaareen asti toista varsaa katsomaan, päätimme kuitenkin katsoa Melissan samalla. Melissan omistaja Johanna haki tamman puolisonsa kanssa esittelyyn maneesiin. Vikuroiva, takajaloillaan kävelevä ja pukitteleva Melissa-vauva saapui erittäin näyttävästi kohti maneesia. Maneesissa se päästettiin irti ja se esitteli kaikki askellajinsa. Liikkessä oli joustoa ja liitoa ja ihastuimme heti näkemäämme. Lisäksi tamman temperamentti oli omaa luokkaansa. Katselimme tammaa myös tallin käytävällä, tarkastelimme rakennetta ja otin videota siitä. Tamma kyllä miellytti silmää, mutta palasimme kuitenkin vielä kotiin miettimään. Enhän minä tammaa ollut ostamassa.

Melissa 1v. Tammisaaressa
Melissa 1v. Tammisaaressa

Kauaa emme harkinneet, vaan seuraavana viikonloppuna lastasimme Virpin ruunan Kamun koppiin matkaseuraksi ja lähdimme Melissaa hakemaan. Matka kotiin sujui hyvin Kamun turvallisessa seurassa, ja se olikin Melissan ensimmäinen kerta tien päällä.

Kotona aloitimme pian ajokoulutuksen. Pippurinen tammani kuitenkin kävi niin kierroksilla harjoituksissa, että muutaman pikku vahingon jälkeen luovutin ja päätin, että tästä varsasta ei tarvitse tulla ajohevosta. Koulutus jatkui kuitenkin maasta käsin ja kaksivuotiaana vein Melissan tamma- ja varsanäyttelyyn ja se sai puhtaan kakkosen mukavilla arvosteluilla. Toiveet menestyksestä myös tulevaisuudessa ratsun uralla alkoivat heräillä. Jo kolmevuotiaana kävin Melissan kanssa säännöllisesti Niihamassa valmennuksissa, ikäänkuin hiekkakasalla leikkimässä mukana kun Virpi treenasi Topin kanssa Sillantien Tepan opissa. Hyvänen aika, mitä pukkirodeoita se välillä mammalle esitti! Hyvää kokemusta ja oikeita alkuoppeja kuitenkin saimme Tepalta.

Melissa 2v. tamma-ja varsanäyttely, Orivesi
Melissa 2v. tamma-ja varsanäyttely, Orivesi
Melissa 3v. laatuarvostelukarsinnat, Ypäjä
Melissa 3v. laatuarvostelukarsinnat, Ypäjä

Myöhemmin Melissa osallistui myös Ypäjällä laatuarvosteluihin ja kasvattajakilpailuun menestyen ihan mukavasti. Ongelmana kisatilanteissa oli lähinnä, se että Melissa kävi ylikierroksilla, mikä aiheutti turhia rikkoja. Melissa on aina nauttinut esiintymisestä. Selvä asia oli kuitenkin se, että minun kisaratsuni se ei ole, koska meillä on molemmilla liikaa temperamenttiä. Siispä Melissasta tuli Virpin kisaratsu.

Melissa 4v. laatuarvostelukarsinnat, Ypäjä
Melissa 4v. laatuarvostelukarsinnat, Ypäjä
Melissa 4v. laatuarvostelukarsinnat, Ypäjä
Melissa 4v. laatuarvostelukarsinnat, Ypäjä
Melissa 4v. ja ensimmäiset kilpailut, ratsastajana Riitta
Melissa 4v. ja ensimmäiset kilpailut, ratsastajana Riitta
Melissan ensimmäiset kilpailut
Melissan ensimmäiset kilpailut
Melissa 6v. kasvattajakilpailu
Melissa 6v. kasvattajakilpailu
6v. kasvattajakilpailu
6v. kasvattajakilpailu
6v. kasvattajakilpailu
6v. kasvattajakilpailu

Nelivuotiaana Melissalla kisattiin jo aika paljon ja menestystäkin tuli aina välillä. Kuusivuotiaana Melissa voitti Laaksolla koulukisoissa palkinnoksi varsamaksun Knuutilan Veikolta. Olimmekin varsasta jo vähän haaveilleet ja kun suvutkin sopivat yhteen hyvin, niin päätimme laittaa tuumasta toimeen seuraavana keväänä. Melissa tiinehtyi ensimmäisestä kiimasta ja niinpä keväällä 2013 syntyi ensimmäinen kasvattimme Pajalan Elias. Elias olikin oikea mammanpoika ja seurasi mammaansa kuin varjo. Melissa oli oikein hyvä emä ja astutimmekin sen heti uudelleen omalla oriillamme Topilla, josta syntyi seuraavana keväänä pippurinen, itsenäinen tammavarsa Pajalan Sofia. Sofia saakin olla toistaiseksi Melissan viimeinen varsa.

Pajalan Elias, Melissa ja onnellinen kasvattaja
Pajalan Elias, Melissa ja onnellinen kasvattaja
Elias ja Melissa
Elias ja Melissa
Pajalan Ratsutilan hevoset
Melissa ja Pajalan Sofia
Melissa ja Sofia
Melissa ja Sofia

Kotona Melissa on reipas, mutta äärimmäisen kiltti ratsu, joka toimii arkityönään opetushevosena ihan kaikentasoisilla oppilaillamme. Se nauttii suunnattomasti myös esteistä ja onkin yksi suosikkiratsuistamme estetunneilla sekä esteradoilla. Maastossa Melissa toimii vain Virpin ratsuna, koska siellä sen kiihtyvä luonne aiheuttaa välillä haasteita. Se saattaa pukitella ja pyrkii villitsemään myös muita hevosia hölmöilyihinsä mukaan.

Melissa kisoissa
Melissa kisoissa
Melissa kisoissa
Melissa kisoissa
Melissa kisoissa
Melissa kisoissa

Melissan kuntoutus kohti kisaratoja alkoi toden teolla viime kesänä. Muutamat rusetit haettiinkin jo kakkostason kisoista ja tulevalta kaudelta odotamme paljon. Toivomme nyt tammalle hyvää treenikautta; terveyttä ja hyviä kelejä. Katsotaan sitten onko jo ensi kausi Virpin ja Melissan kisauran todellinen alku. Siihen ainakin tähdätään, mutta hevosten kanssa ei ikinä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Pikkujoulut

pajala-pikkujoulu-2015-80281
Katrillitunnelmaa

 

pajala-pikkujoulu-2015-80347
Mylly

Vietimme lauantaina tallin pikkujoulua. Kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta paikalle kerääntyi iso määrä väkeä. Ohjelma alkoi tonttukatrillilla joulumusiikin tahtiin. Siinä kokoonpanomme muuttui loukkaantumisesta johtuen viime hetkellä ja jouduimme ottamaan porukkaan varahevoseksi Masan, joka ei ollut katrillia harjoitellut vielä kertaakaan. Papparainen olikin ihan innoissaan päästessään parrasvaloihin ja se esitteli katrillin lomassa myös ihan omia villejä pikkujoululiikkeitään. Muuten katrilli sujui hyvin ja uusi opetushevosemme Lottakin suoriutui hienosti ensiesiintymisestään.pajala-pikkujoulu-2015-80374pajala-pikkujoulu-2015-80390pajala-pikkujoulu-2015-80395pajala-pikkujoulu-2015-80313pajala-pikkujoulu-2015-80364pajala-pikkujoulu-2015-80324

Katrillin jälkeen oli vuorossa keppiheppojen kisa, jossa kilpailivat ensin heppakerholaisemme ja sitten muutama muukin tuleva kilparatsastaja. Hurjista olosuhteista huolimatta näimme taitavia suorituksia ja ihanan iloisia ratsukoita.pajala-pikkujoulu-2015-80424pajala-pikkujoulu-2015-8042212299123_934399339992722_9098203701809355294_n

Viimeisenä ohjelmassa oli jännittävä kaksintaisteluratsastus, jonka täpärästi veivät nimiinsä siistillä ja reippaalla suorituksella Ulpu ja Melissa, nopeimman ratsukon Hennan ja Maisun pudottaessa viimeisellä kierroksella yhden puomin. Hienosti suoriutuivat muutkin osallistujat ja hauskaa oli niin hepoilla kuin ratsastajillakin.pajala-pikkujoulu-2015-80603pajala-pikkujoulu-2015-80600pajala-pikkujoulu-2015-80591pajala-pikkujoulu-2015-80497pajala-pikkujoulu-2015-80460pajala-pikkujoulu-2015-80503pajala-pikkujoulu-2015-80530pajala-pikkujoulu-2015-80438pajala-pikkujoulu-2015-80450

Näiden ohjelmanumeroiden jälkeen siirryimme sisälle herkuttelemaan joulupuurolla ja joulupullalla. Pikkujouluissa vuosittain jaettavat kunniamaininnat menivät tänä vuonna Maija Ojalalle (vuoden kouluratsastaja), sekä Kiia Suhoselle ja Sandra Viitaselle (molemmille vuoden esteratsastaja ja vuoden kehittyjä).

Kiitos kaikille osallistujille kivoista pikkujouluista ja iloista joulun odotusta! Toivotaan, että luntakin vielä tänä talvena tulee, niin päästään hiihtoratsastamaan ja rekiajelulle. Ratsastustunnit jatkuvat aatonaattoon (23.12.) saakka normaalisti ja käynnistyvät jälleen loppiaisen jälkeen. Joulun ajan ratsastuksista tulee vielä lähempänä tarkempaa tiedotetta tallin ilmoitustaululle.

Joulumielellä

Syksy alkaa vaihtua talveksi. Meillä se tarkoittaa sitä, että tallihommat vievät yhä enemmän aikaa ja voimia. Perushommien lisäksi siivoamme tarhat kahdesti päivässä ja nyt onkin ollut aika raskaat olosuhteet siihen hommaan, vaikka nopea lumentulo piristi kivasti kirkastamalla synkkiä iltoja. Lumen myötä joulukaan ei tunnu enää niin kaukaiselta, eipä siihen enää olekaan kuin hassut neljä viikkoa!

Syksy on sisältänyt monenlaista tohinaa; on valmentauduttu Jennyn, Rosalin ja Heidin johdolla, kurssiteltu ja käyty varsanäyttelyissä Sofian kanssa. On touhuiltu varsojen ja koirien kanssa sekä heppakerhoiltu. Vielä on edessä muutamat valmennukset ja ensi lauantain pikkujoulu ennen kuin hiljennytään heppojen kanssa yhdistetylle rokotus- ja  joululomalle. Normaalit tunnit jatkuvat kuitenkin sään salliessa aina aatonaattoon saakka.

Elias kärryttelemässä
Elias kärryttelemässä
Sofian ajo-opetusta
Sofian ajo-opetusta

Sofian näyttelyreissu sujui mukavasti. Matka meni hyvin, kun Sofialla oli turvamiehenään traikussa ihana Napsi-ruunamme. Näyttelypaikalla  energinen neiti aiheutti vauhdikkailla käänteillään ensin harmaita hiuksia muille esittäjille ja lautakunnalle. Oman vuoronsa aikana se kuitenkin rentoutui ja poseerasi lopussa oikein nätisti. Tuloksena Sofialla oli sama 3+ -palkinto kuin veljelläänkin. Erityisen tyytyväisiä olimme siihen, että tamma sai kehuja hyvästä kaulastaan ja erityismaininnan ”hyvinhoidetty varsa”. Kunhan vielä saadaan rutiinia reissaamiseen lisää, niin toivottavasti tytsy malttaa esittää liikkeensäkin vähän rennompana.

12140737_10153752047133023_1016306711294505521_n
Sofia 2v.
Sofia poseeraa Teivossa Riitan kanssa
Sofia poseeraa Teivossa Riitan kanssa

Pari viikkoa sitten meillä oli tallilla estekurssi, jossa harjoiteltiin b-merkin esterataa. Kurssin lopuksi kaikki ratsastajat vielä suorittivat radan. Ratsastajat saivat mukavasti lisärutiinia esteille ja näimme varsinkin sunnuntaina tosi hyvää yhteistyötä ja rentoa, tyylikästä esterastastusta. Merkkisuorituskursseja on tulossa ensi vuoden puolella lisää.

Lauantaina vietämme tallin pikkujoulua klo 12 alkaen. Ohjelmassa on ensin ulkona kouluratsastuskatrilli, keppihevosten estekisat ja hauska kaksintaisteluratsastus. Ohjelmanumeroiden jälkeen siirrymme sisälle jatkamaan Pikkujoulujen viettoa joulupuuron, perinteisten palkitsemisien ja mukavien yhteisleikkien merkeissä. Ulkona tapahtuvaa ohjelmaa ovat kaikki tervetulleita seuraamaan ja sisälle pikkujoulun viettoon ovat tervetulleita kaikki asiakkaamme perheineen. Ilmoittautumisia pikkujouluihin vastaanottaa Riitta. Muista pukeutua ulos lämpimästi ja varata mukaan max. 5e arvoinen pikkupaketti ja tonttulakki!Marjo-ja-Seppo-haat-1-2

Pikkujoulutunnelmia 2013
Pikkujoulutunnelmia 2013

 

Hevosesittelyssä Rabion

Rabion

  • Ratsuponi
  • Syntymävuosi 1997
  • Isä: Tiger, emä Ran
  • Omistaja Virpi Lepola

Rabion-1Rabion eli Linda on yksi suosituimpia opetushevosiamme. Se on iso risteytysponi, joka on tuotu Saksasta Suomeen 9-vuotiaana ja meille Linda päätyi asiakkaidemme kautta kesällä 2012. En ollut hankkimassa ponia, mutta Linda oli kotia vailla ja päätin ottaa sen koekäyttöön. Melko pian päätimme pitää Lindan, koska se osoittautui tosi kivaksi opetusponiksi.

Linda on osaava ja sopivan herkkä, mutta aivan äärimmäisen kiltti. Linda on mennyt koulupuolella helpon A:n ratoja ja se onkin varsin näppärä kouluponi. Sillä on hyvä laukka ja sille laukanvaihdot ovat helppo nakki, joten se onkin estepuolella oikea tykki. Jos Linda luottaa ratsastajaansa, se hyppää mitä vaan. Se on ketterä ja nopea, muttei automaatti kuitenkaan, vaan vaatii ratsastajaltaan herkkyyttä, tarkkuutta ja johdonmukaisuutta. Linda sopii kaikentasoisille ratsastajille ja sitä käytetään välillä myös pienten aikuisten ratsuna.

Linda rataharkoissa Ninan kanssa
Linda rataharkoissa Ninan kanssa

Tallissa Linda on aina kiltti käsitellä kaikissa tilainteissa, mutta hyvin herkkä, joten sen kanssa on toimittava rauhallisesti. Linda ahdistuu myös, jos sen sitoo päästä kovin tiukalle kiinni. Laumassa Linda on kiltti, mutta kuitenkin oman arvonsa tunteva mummeli. Usein Linda onkin lauman johtajatamma, vähän porukasta riippuen. Tällä hetkellä Linda tarhailee varsamme Sofian kanssa ja toimii sen varamammana. Laitumella Lindan parhaita ystäviä ovat Wisky ja Löytty, jotka ovat myös jo vähän iäkkäämpiä ja muutenkin Lindan kanssa samanhenkisiä kavereita.IMG_3988IMG_3995

Linda on jo 18 vuotias, mutta toivomme, että saamme vielä pitkään pitää sen työkaverinamme. Toistaiseksi ikä ei vaikuta ponia vaivaavan millään tavalla, vaan tuntuu, että Linda vain paranee vanhetessaan. Turha hötkylöinti on jäänyt pois ja poni keskittyy, mutta tarvittaessa vauhtia ja räväkkyyttäkin löytyy.IMG_8991_78689

 

 

 

Touhukasta syksyä

Kiireen keskellä täällä päivittelen vähän kuulumisia. On ollut monenlaista mukavaa touhua niin omalla tallilla, kuin vähän muuallakin. Lähiviikkoina olemme käyneet heppojen kanssa muun muassa Jenny Erikssonin loistavassa valmennuksessa Wääksyn upeissa puitteissa. Eilen olimme Riitan kanssa myös mielenkiintoisella kurssilla Lahden Jokimaalla, jossa perehtyimme suomenhevosten työkantakirjaukseen. Tulossa on vielä ensi viikonloppuna Rosalin leiri Ypäjällä, eli nyt on aktivoiduttu vähän joka saralla. Heppakerhokin on saatu hyvään vauhtiin meillä Pajalassa ja syyslomaviikolla on luvassa myös rataharkat asiakkaillemme este- ja kouluratsastuksessa.

12036458_10153701699368023_584316100349724737_n
Elias ja Riitta

Nyt kuitenkin pikakatsaus viime viikonlopun touhuihin. Viime lauantaina oli Eliaksen ensimmäinen  tamma- ja varsanäyttely Mäntässä. Reissu oli pojalle rankka kaikkine odotteluineen, mutta Elias käyttäytyi hyvin. Kun oma vuoro viimein tuli, oli meno jo aika väsynyttä, eikä malttia seisomiseen oikein ollut. Myös liikkeiden esittäminen meni lähinnä kiemurtelun puolelle ja Elias saikin harmittavan huonot liikepisteet; käynti 6 ja ravi 7. Jalkapisteisiin 8 olimme kuitenkin tyytyväisiä ja Elias sai 3+ palkinnon, sekä ensimmäisen ruusukkeensa. Pohdinnassa on nyt lähdetäänkö vielä kokeilemaan uudelleen Teivon näyttelyyn vielä tässä kuussa, vai onko seuraava koitos vasta ensi kevään laatuarvostelukarsinnat. Sofian kanssa ollaan joka tapauksessa Teivoon menossa trinsessoimaan.

12033154_10153703295368023_7058993291365239517_n
Napsu ja Riitta

Viime viikon sunnuntaina päättyi myös kisakausi omalta osaltamme Niihamassa TRS:n mestaruuskisoissa. Kisatiimiimme kuuluivat Maija ja Kipinä, Eija ja Masa, Riitta ja Napsu, sekä minä Melissalla. Päivä oli hieno; kaunis sää, hyvin toimivat hepat ja paras porukka. Maija sai ensikosketuksen kisatouhuun Kipsun kanssa tasaiselle helpon B:n radalla. Samoin debyyttinsä helpon B:n radalle tekivät Riitta ja Napsu, joilla jännityksen piikkiin ja hölmöön mokaan alkutervehdyksessä meni muutama prosentti yhteispisteissä. Rata oli kuitenkin kummallakin ratsukolla tyylikäs. Molemmilla ensikertalaisilla on nyt varmasti kova nälkä jatkaa treenejä ja päästä tosissaan vauhtiin kisaamisessa ensi kaudella.

Eija ja Masa onnistuivat hienosti tavoitteissaan toisella radalla, mikä näkyi myös hyvinä prosentteina, eikä suokkimestaruuspronssikaan jäänyt kuin neljän pisteen päähän. Eija ja Masa tulivat siis suokkimestaruuksissa hienosti neljänsiksi. Onnea, vuosien työ alkaa tuottaa tulosta!

11802060_10153703315358023_48182341_n
Eija ja Masa, sekä minä ja Melissa

Melissan kanssa sain viimein myös hommat luistamaan radalla, mitä nyt vähän töksäyteltiin muutaman siirtyminen (niin herkkä tamma!). Tuloksemme oli prosenteissa 64 ja risat ja sillä saimme hopeaa TRS:n suomenhevosmestaruuksissa. Tuloksesta viis, mutta oli kiva saada yhteys tammaan toimimaan radalla ja tästä on mukava jatkaa myös treenikaudelle. Melissa käytettiin tällä viikolla myös klinikalla tarkastuksessa ja tamman todettiin olevan hyvässä kunnossa. Eli nyt reeniä vaan ja katseet kohti ensi kautta!12072770_1143869678976372_2718756175829937064_n

Kiitos mukavasta kisareissusta koko tiimille, sekä ihanille apulaisille Hannalle ja Sandralle.

Hevosesittelyssä Pajalan Sofia

Pajalan Sofia

  • Suomenhevostamma
  • Syntymävuosi: 2014
  • Isä: Hurran Toivo, emä: Broby Melissa
  • Isänisä: Hilton Hurra, emänisä: Pirvetti
  • Kasvattaja ja omistaja: Riitta Lepola

Sofiaa oli odotettu jo pitkään yöt valvontakameraa tuijottaen, koska Melissa oli niin rauhaton. 20.5.2014 kello kolme yöllä vahtivuoron piti siirtyä Virpiltä minulle. Virpi ei kuitenkaan malttanut alkaa nukkumaan, ja unen rippeet karisivat pian minunkin silmistäni, kun taas alkoi tapahtua. Sofia syntyi yöllä kolmen jälkeen ja lähes koko perheemme oli sitä ihmettä todistamassa. Kun hännän alta löysimme kaksi aukkoa, tiesimme että nyt syntyi prisessa Lepolan sukuun. Sofia on perinyt isoisänsä Hilton Hurran päämerkit, Sofialla ne vain ovat peilikuvana. Pään malliltaan se on kuin isänsä Hurran Toivo.varsa-08IMG_8930

Vastasyntyneen varsan pitäisi pian osata jo emänsä tissille. Sofian määrätietoinen luonne tuli jo heti esille, sillä hän ei tahtonut, että häntä yritetään ohjata syömään kallistamalla päästä. Siispä juotimme Sofiaa alkuun tuttipullosta, josta se imikin hyvin. Rauhassa kun varsa sai olla emänsä kanssa, niin tissikin löytyi ja maito maistui.

Melissa pääsi jo ensimmäisenä päivänä ulos kentälle Sofian kanssa. Varsa oli heti jäntevä ja sulavaliikeinen. Ilmat kun lämpeni, Melli ja varsa pääsivät laitumeen. Sofiasta huomasi heti, että se ei ollut mikään mammantyttö kun se kirmasi ja tutki avoimin mielin maailmaa. Pian he saivatkin laidunkaverikseen Maisu-tamman, joka rakastui heti pieneen varsaan ja toimikin ensimmäisen kesän varaäitinä.IMG_8954

Melissa oli huoleton emä. Se ei ahdistunut, vaikka varsa oli toisessa päässä peltoa. Melissa jatkoikin työtään opetushevosena melko nopeasti. Sofialla oli turva ja hyvä mieli, kun Maisu oli sen luona. Vähitellen se oppi olemaan läheisessä tarhassa yksinkin tuntien ajan, jolloin minä harjoittelin sen kanssa talutusta ja juoksua riimussa, kavioiden nostelua ym. Sofian kanssa yhteistyö oli helppoa, kun se oli niin rohkea. Puolivuotiaana se vieroitettiin öiksi. Ensimmäinen yö omassa karsinassa Linda-ponin naapurina meni hyvin. Kertaakaan Sofia ei huutanut emänsä perään.

Sofia sai ensimmäisenä talvena risteytysponimme Lindan myös tarhakaverikseen. Linda piti sopivasti lapselle rajoja, mutta osasi myös leikkiä sen kanssa. Sofian kanssa oli hiukan hankaluuksia ensimmäisenä talvena. Tamma kun päätti lähteä talutuksessa omille teilleen, se myös sen teki. Se ei lähtenyt kauas, mutta pyrähti aina välillä johonkin suuntaan. Sitä ei selvästikään pelottanut, mutta sillä oli päättäväinen tahto, joka välillä voitti kuuliaisuuden.

Tänä kesänä Sofia on ollut laitumella kahden tamman ja yhden ruunan kanssa. Siitä on tullut erittäin sosiaalinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva. Kuuliaisuutta on alkanut löytyä enemmän, vaikka omaa tahtoa vielä löytyykin. Tänä syksynä aloitamme Sofian ajo-opetuksen ja talvi toivottavasti ajetaan säännöllisesti kärryillä. Irtojuoksutukset ja irtohypytykset kuuluvat myös Sofian valmennussuunnitelmaan. Sen lisäksi Sofian päivät kuluvat kavereiden kanssa tarhassa touhutessa ja asiakkailtamme rapsutuksia kerjätessä. Sofia nauttii huomiosta, mikä toivottavasti tietää hyvää tulevaisuudessa, jos päästään tammaa esittämään kilparadoilla.

Hevosesittelyssä Pajalan Elias

Pajalan Elias

  • Suomenhevosori
  • Syntymävuosi: 2013
  • Isä: Knuutilan Veikko, emä: Broby Melissa
  • Isänisä: Pellervo, emänisä: Pirvetti
  • Kasvattaja ja omistaja: Riitta Lepola2015-09-05 17.12.21-1

Ensimmäisen oman tammamme Melissan täytettyä kuusi vuotta aloimme haaveilla varsasta. Kun Melissa kauden päätteeksi voittikin Laaksolla järjestetyissä koulukisoissa parhaan suomenhevostamman palkintona varsamaksun Knuutilan Veikolle, oli päätös selvä. Seuraavana keväänä tamma siemennettäisiin Veikolla, jonka suku oli mielenkiintoinen ja Melissalle passeli. Ja olihan Veikko muutenkin nuoresta iästään huolimatta osoittanut jo olevansa suoritushevonen isolla ässällä, tämänhetkisistä näytöistä puhumattakaan.

Melissa tiinehtyi ensimmäisestä yrityksestä keväällä 2012  ja odotusaika meni hyvin. Kun varsominen alkoi lähestyä, olin jo kauan aistinut, että Melissalla oli raskasta suuren mahansa kanssa. 330 vuorokautta tiineyttä tuli täyteen. Oli kaunis aurinkoinen päivä ja Melissa vietti sitä normaalisti omassa tarhassaan Topia vastapäätä. Seurailin tammaa ikkunasta. Jotenkin se oli levoton ja levottomuus vain lisääntyi. Pian Melissa ramppasi tarhassa edestakaisin. Tiesin, ettei se ollut normaalia ja arvasin, että jotain alkaa viimein tapahtua, joten talutin mamman talliin.

Sitten soitin Virpille, että luulen varsomisen olevan käsillä. Virpi pyöräili reippaasti meille valvomaan kanssani valvontakameran kuvaa. Kuvassa näkyi, kuinka Melissa hikoili ja höyrysi. Seurasimme silmiämme räpäyttämättä tätä maailman ihmeellisintä tapahtumaa ja kaikki kävi kuin oppikirjasta. Tamma kävi makuulle ja ponnisti. Sitten se nosti päänsä ja katsoi jalkoväliinsä. Silloin tiesimme, että varsa on syntynyt ja juoksimme talliin Bousi-koira kannoillamme.

Kaunis, tumma ja märkä varsa oli syntynyt. Onnen tunne oli valtava meillä kaikilla. Bousi meni aivan sekaisin. Se itki ja tahtoi väkisin olla karsinan oven raossa katsomassa vauvaa.IMG_3920

Vähän aikaa mietimme varsalle nimeä. Olimme päättäneet, että nimeäisimme varsamme meidän suvun perinteisten nimien mukaan. Kaksiosaisen nimen etuosa tulee tilastamme, jonka vanha nimi on Pajala. Mieheni edesmenneen isän nimi puolestaan oli  Elias, joten päädyimme nimeen Pajalan Elias.

Pienenä varsana Elias mielellään katseli maailmaa kylki kiinni äidin kyljessä. Välillä se riehui ja hyppi äitinsä päälle seisten takajaloillaan, mutta Melissa oli kärsivällinen emä. Elias kasvoi ja vahvistui kovaa vauhtia. Välillä tuntui siltä, että Melissa ajoi sitä jo olemaan itsenäisempi. Puolen vuoden iässä Elias vieroitettiin omaan karsinaan öiksi. Useampana iltana se hirnui äitinsä perään sydäntäsärkevästi ja aamuinen jälleennäkeminen oli molemmille rakkaudentäyteinen.IMG_4108_63994IMG_4686_110671IMG_4690_110703

Pikkuhiljaa vieroitus eteni ja Elias sai oman varsakaverin, Tuomisen perheen ihanan Pelkan. Poikien päivät olivat leikintäyteisiä. Oli hauskaa seurata niiden telmimistä keittiön ikkunasta.

Pelkan kanssa Elias meni vuotiaana myös Härmänsaareen orilaitumelle. Sielläkin ne olivat erottamaton pari. Syksyllä kun Elias kotiutui, opetin sen ajolle ja talvi meni säännöllisesti ajohommissa omalla pellolla. Eliasta myös irtojuoksutettiin ja irtohypytettiin säännöllisesti.

Tänä kesänä Elias  sitten olikin isossa 11 orivarsan laumassa Särkisaaren orilaitumessa. Kesä meni hyvin ja rauhallinen poika kotiutui perjantaina.2015-09-05 17.11.56

Talven aikana meillä on edessä satulaan ja ratsastajaan totutus ja keväällä tähtäimessä on laatuarvostelukarsinnat, jossa kolmivuotiaat arvostellaan irtohypytyksessä ja askellajeissa.

Luonteeltaan Elias on yhtä herkkä kuin emänsä. Se kiihtyy nollasta sataan nopeasti, mutta se on silti ollut erittäin kiltti opettaa. Eliaksella on aina ollut hyvä suhde ihmisiin. Orisaaressa Hakalan Veikko mainitsi sen olevan erityisen ihmisrakas ja sitähän se on, mamman oma mussukka pienellä jääräpäisyydellä tehostettuna. Aika näyttää, mikä tulee olemaan Eliaksen ura isompana, mutta meille se on kuitenkin ensimmäisenä omana kasvattina aina erityisen tärkeä hevonen.2015-09-05 17.07.502015-09-05 17.09.182015-09-05 17.11.38-22015-09-05 17.12.44

Kisareissulla ponien kanssa

Orivedellä järjestetään vuosittain oman kaupungin mestaruuskilpailut koulu- ja esteratsastuksessa. Kilpailun järjestämisvastuu vuorottelee kahden paikallisen seuran välillä.
 Tänä vuonna oli Oriveden ratsastajien vuoro ja kilpailut pidettiin poikkeuksellisesti Juupajoen Polletallilla.

Tallillamme järjestetään säännöllisesti rataharjoituksia omille oppilaillemme. Harjoituksissa ratsukot saavat kilpailun kaltaista kokemusta ja mittaavat kehittyneitä taitojaan. Hyvin rataharjoituksissa menestyneet ratsukot saavat silloin tällöin lähteä edustamaan talliamme kilpailuihin.

Tänä vuonna kaupunginmestaruudet piti järjestää jo kesäkuussa. Niinpä kun kisat siirrettiinkin elokuun loppuun, oli meillä jo hyvissä ajoin kisatiimi valittuna ja ehdimme rauhassa treenata kotona hyppyjä. Viimeistelyharjoituksissa saimme olla tyytyväisiä. Yhteistyö sujui siihen malliin että olimme valmiita kisoihin. Meiltä kilpailemaan lähtivät Linda Kiian ja Ninan kanssa, sekä Kipsu Sandran kanssa.

Perjantaina viimeistelyharjoitusten jälkeen Nina pesi Lindan ja puhdisti varusteet. Kilpailupäivän aamuna Sandra ja Kiia laittoivat Kipsun ja sen varusteet kuntoon. Hyvissä ajoin oli kaikki valmista ja lastasimme ponit kyytiin. Ponien käytöksestä aisti jännityksen. Kipsu kuopi kopissa ja Linda komensi kaveria. Auton lähdettyä molemmat ponit kuitenkin rauhoittuivat ja keskittyivät matkustamiseen. Matkan aikana kertasimme vielä kilpailusääntöjä ja annoimme ratsastajille viime hetken valmennusohjeet.

Kisapaikalla ensimmäinen tehtävä on aina ilmottautuminen kansliassa. Minä jäin vartioimaan poneja, jotka olivatkin jännittyneitä. Aukaisin takaluukun kopista, jotta ponit saivat sieltä kurkkia ja aistia tunnelmaa. Vähitellen ponien niskat painuivat alaspäin ja ne rentoutuivat.

Kisapaikalla oli mukavan leppoisa tunnelma, kuten aina Oriran kisoissa. Näimme paljon tuttuja ja tilaakin oli riittävästi tällaisiin pikkukisoihin.

Ponit odottelivat kiltisti kopissa, kun tytöt vielä jännittyneinä opettelivat rataa. Tällä kertaa radalla oli yhteensä kakkosvaihe mukaanlukien kolmetoista estettä, joten opettelemista oli, mutta rata oli onneksi mukavan sujuva ja matala.

Ensimmäisenä luokkana kilpailuissa oli ristikot. Meidän ratsukot eivät siihen luokkaan osallistuneet.
 Oli kuitenkin aika ottaa ponit pois kopista ja satuloida ne. Kipinä otettiin trailerista ensin. Kisapaikalla on aina sellainen sääntö, että hevonen pitää olla suitsittu, kun se on trailerin ulkopuolella. Yksin jäätyään Linda oli kiihtyneessä mielentilassa peruuttaessaan traikusta ja se luvan saatuaan se ampaisi syöksyllä ulos. Siinä rytäkässä sen suitset hajosivat ja poni oli irti. Onneksi olin lähellä ja kaappasin kädet sen kaulan ympärille. Linda teki näyttävän saapumisen kisapaikalle ja varmasti moni sen huomasikin. Ei auttanut muu kuin sovitella riimua päähän. Ystävällinen kisapaikan omistaja löysi onneksi meille lainasuitset, jotka saimme viriteltyä ponille ja pääsimme jatkamaan kisapäivää.

Sitten olikin jo kiire veryttelemään maneesiin. Aluksi molemmat ponit ravasivat siellä hulinassa jännittyneinä. Vähitellen rentous löytyi ja päästiin veryttelyhyppyihin, jotka sujuivat ihan hyvin.
 Sitten 50-60 cm korkea luokka alkoi. Kaikki tytöt ratsastivat siististi ja ponit olivat hallinnassa. Kiia ja Sandra tulivat harmittavasti hylätyiksi samoilla esteillä (lankku ja laine), mutta jatkoivat kuitenkin sen jälkeen radat puhtaasti loppuun. Ja kun Linda-poni oli jo kertaalleen kaikki esteet nähnyt, se hyppäsi Ninan kanssa siistin ja tyylikkään nollaradan. Se riitti luokassa kolmanteen sijaan ja lisäksi Nina ja Linda voittivat Oriveden kaupungin Pikkujunnu –mestaruuden. Kun Linda kutsuttiin luokan palkintojenjakoon, Kipsu oli vihainen ja potki takajaloilla tyytymättömänä. Hän olisi myös tahtonut vielä esiintymään.

Kisat päättyivät hyvin ja iloisin mielin palasimme kotitallille. Paluumatkalla takapenkiltä kuului aikamoinen kikatus. Kotona ponit olivat tyytyväisiä. Pesujen ja herkkupalojen jälkeen ne menivät tyytyväisinä laitumelle ja tytöt koteihinsa viettämään aurikoista lauantaipäivää.
 Tästä on mukava jatkaa syksyn rataharkkoihin ja talven treenikaudelle. Onnittelut vielä Ninalle ja myös muille tytöille onnistuneista radoista ja kiitos Oriran tehotiimille ja Polletallin porukalle kivoista kisoista!

Vielä on kesää jäljellä

Väistämättä tulee kaihomieli tänään. Sääennusteet lupaavat sateita pitkän hellejakson päätteeksi.
 Puissa lehdet kellastuu ja luonto valmistautuu pikkuhiljaa syksyyn.
 Hevoset ovat vielä laitumilla. Sopuisasti ne nauttivat isosta tilasta ja sosialisesta kanssakäymisestä.

Kesän ajan meillä on ollut kaksi tammaa karsinassa yöt. Löytty ja Melissa. Kaikki muut ovat yötä laitumella.
Aamulla viedessäni Löyttyä ulos, hän oli jotenkin tavoistaan poiketen ynseä minulle. Syykin selvisi kun sain tamman laitumeen. Määrätietoisesti se käveli suoraan laumansa ainoan ruunan, 25v. Wiskyn luo “perävalo vilkkuen”. Vielä voisi astua. Wisky otti tamman tyytyväisenä huomaansa. Rapsuttelivat hetken ja lähtivät yhdessä perälohkolle syömään tuoretta ruohoa. Vanha viisas Wisky on aloittanut Melissan kanssa voimakkaimmin valmistautumisen kylmempään kauteen kasvattamalla jo vahvempaa karvaa.

Virpin ja Topin kanssa maastossa

Kesä on ollut tapahtumarikas ja antoisa.
 On lomailtu Lapissa nähden palan sodan historiaa. On vaellettu erämaassa, koettu Lapin lumo. On shoppailtu ja nautittu kaupungin vilinästä, sekä syöty paljon hyvää. Antoisa, hieno loma oli.
 Olemme kyläilleet ystävillä. Kesällä se on hevosihmisilläkin mahdollista.
 Kotiinkin on kutsuttu ystäviä ja istuttu heidän kanssaan kiireetömästi nauttien aurigosta ja hyvästä seurasta.

IMG_20150820_142540

On mökkeilty ja nukuttu pitkään, katsottu telkkaa niin myöhään kun huvittaa ja loikoiltu sängyssä ilman kiirettä.
 Popedakin keikkaili Rönnissä. Siellä sain laulaa tädestä sydämestä, enkä ollut ainoa. Hieno show!

Kesään on kuulunut paljon aktiviteetteja, valmennuksia ja kisoja.
Leirejä on ollut myös. Hienoja, innokkaita oppilaita!
Erityisesti mieleen jäi leiri, jolla opettajana toimi Rosali Kivitie.
 Sillä leirillä myös Virpi ja minä vuosittain osallistumme ratsastustunneille ja vävypika Mika auttaa kokkaamisessa. Se on oikea hemmotteluleiri hyvällä jengillä ja sitä joka vuosi odotan innolla.

Säännöllisten ratsastustuntien alettua on myös pikkuhiljaa siirrytty kurinalaisempaan elämään. Virpi ja minä yritämme nostattaa kuntoa kesän löhöilyjen jälkeen.
Kickbike -lenkit ja hölkkälenkit maistuu taas koirien kanssa.
 Eskon kesän aikana tekemä lämmin tila muuntautuu meille kuntosaliksi. Siellä olisi tarkoitus syksyn ja talven huonoilla keleillä kuntoilla. Vielä on kuitenkin ulkoliikunnan aika.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Pajalan Elias orilaitumella

Virpi sai minut innostumaan ajatuksesta että ensi kaudella kilpailisin Snapsilla. Aluekilpailulupa haetaan siis myös minulle. Tämä on suuri ja kiehtova tavoite ensi kaudelle.
Valmennussuunnitelmaakin täytyy loihtia. Olen äärimmäisen innostunut, vaikka en ole tähän mennessä paljoa kisannutkaan.

Toimintasuunnitelmia on mietitty ahkerasti ja heppakerhokin alkaa aivan kohta. Olemme suunnitelleet syksyn tapahtumia, pikkujouluja ja muuta mukavaa touhua tallimme syyskaudelle. Vaikka kesä on kääntymässä syksyyn, ei elämä kuitenkaan. Paljon on mukavaa ohjelmaa tulossa.

Tänään kuitenkin on säätiedotus luvannut hellepäivää -viimeistä tälläerää. Tänään nautin siitä. Sortsit ja toppi päälle ja ulos. Vielä on kesää jäljellä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

-Riitta